Hopeinen

On noi rankkoja oikeasti noi firman reissut. Tuntuu, ettei univelat enää tässä iässä kuittaannu ihan päivässä parissa. Vieläkin on melkoisen vetämätön ja raihnainen olo.

Mutta, tittidididididitittidii! Mä onnistuin suoriutumaan bileistä ilman merkittäviä mokia, ja vältyin siten pahimmilta morkkiksilta. Vähän sentään säädin, eihän muuten olisi päässyt perinteiseen tunnelmaan . Mutta säätäminen oli sellaista hauskanpitoa enemmänkin, kuin mokailua.

Meillä on perinteenä, että “uudet” tyypit s-päivillä kastetaan. Mitään riittiä tuolle ei ole, mutta joku pieni jäynä aina keksitään. No, N oli eka kertaa mukana, ja pomoni siinä puuhasteli sitten jotain huomionosoitusta sille. Naureskelin ja hykertelin itsekseni ajatukselle, mutta sitten jouduin kyllä pahemman kerran pettymään. Pomo kävi kutsumassa minut saunaosastolle katsomaan “kastetta”. Menin paikalle (täysissä pukeissa!), ja näin N:n uima-altaassa ilkosillaan muutaman muun (Jiin muunmuassa ) kanssa.

- No?, sanoin pomolle.
-Mitä no?, se kysyi.
- No siis, että mitäs nyt tapahtuu?
- Ei mitään, tuollahan se pulikoi.
- !!!

Oli tainnut rohkeus ja mielikuvitus loppua pomolta kesken, ja kai hän koki, että oli tarpeeksi “jännää” se, että N oli nakuna uima-altaassa, ja naisväki katsomassa. Voi voi…

Päätin sitten itse pistää vähän löylyä lisää, ja komensin, että nyt kaikki pojat eteeni riviin ja mä valkkaan sieltä sitten parhaan. Eihän ne siihen mukisematta suostuneet, ja niin päädyttiin lyömään vetoa, että hyppään altaaseen vaatteet päällä, jos jätkät tulee siihen riviin eteeni, ja pullistelevat lihaksiaan.
Siihen ne sitten kerääntyivät ilkosillaan esittelemään itse itseään kovin tohkeissaan. Mulla petti pokka saman tien, ja nauroin niin paljon ja hysteerisesti, että putosin sinne altaaseen ihan itsekseni. Niinpä sitten nauraa retkotin vielä sieltä noustessanikin, vaatteet vettä valuen. Pitihän ne vaatteet sitten riisua saunaan kuivumaan, ja vähän lämmitellä löylyssä, mutta aika asiallisesti onnistuin olemaan. Mutta kyllä muut työkaverit naureskelivat aamupalalla, että mä olen alkanut ujostelemaan, kun vaatteet päällä menin uimaan. Viimeksi nimittäin toimitin saman asian kyllä ihan Eevan asussa.

Loppuillasta sitten pelattiin vähän pullonpyöritystä. Se hetki koitti sitten, jota olin pelännytkin. Pullonsuu osoitti Jiitä, kysyjänä N.

- Totuus vai tehtävä?
- Totuus.
- Kuinka monen henkilön kanssa olet harrastanut seksiä tässä huoneessa? (mä olin helvetti soikoon ainoa nainen!!!)^
- Yhden….

Eli siinä sitten paljastui tuokin, ellei jollekin jäänyt sellainen kuvitelma, että Jiillä on taipumuksia myös omaan sukupuoleen. Mutta kyllähän kaikki viisi paikallaolijaa tiesivät, mistä on kyse. Että se siitä salaisuudesta sitten.

Häivyin jossain vaiheessa siitä vähin äänin nukkumaan, vain herätäkseni puoli tuntia myöhemmin siihen, että puhelin soi. Ei sentään N, mutta eräs toinen läheinen työkaveri. Halusi tulla juttelemaan, taisi kello olla puoli viisi ja herätykseen aikaa 3 tuntia. Päästin kaverin huoneeseen, ja siinä vaiheessa kun olin kolme kertaa nukahtanut kesken lauseen, tajusi tyyppi lähteä nukkumaan

Aamu oli kyllä nihkeä, eikä juustosämpylä tahtonut millään mennä tarpeeksi pieniin osiin suussani. Hädin tuskin sain puolet siitä nieltyä, ja sitten nieleskelinkin jotain ihan muuta kävellessäni takaisin huoneelle. Krapula oli kyllä aikamoinen, mutta yllättäen kyllä helpotti melko nopeasti. N ei saanut tarpeekseen vittuilusta minulle. Joka kerta, kun katseet kohtasivat, N naureskeli merkitsevästi. Aika ärsyttävää…muutenkin N jotenkin ärsytti mua koko reissun ajan. Eikä olisi tullut mieleenkään säätää sen kanssa mitään. Outoa, mutta ehkä ihan hyvä näin. Jii jossain vaiheessa iltaa yritti kyllä jotakin pientä, mutta sivuutin senkin aika suvereenisti. Ei vaan huvittanut mitkään morkkismokailut sinä iltana. Ja onnistuinkin pitämään itseni naisena

Sellainen reissu siis takana, nyt keskitytään tähän toipumiseen. Ei nuo 2 tunnin yöunien aiheuttama velka meinaa kuittaantua ollenkaan.