Tai sitten ei. Mutta ei huvita työnteko, odotan lomaa kyllä jo sellaisella antaumuksella, etten jaksaisi enää keskittyä oikein mihinkään. Muutenkin on hiukan levoton olo, mutta tällä kertaa ihan positiivisesti levoton.
Viime yö meni liian pitkäksi, ja nukuinkin sitten aamulla pommiin. Nukkumatti antoi minulle armollisesti 1,5 h lisää nukkumisaikaa 
. Ensimmäiset sanat tietenkin siinä vaiheessa, kun huomasin, olivat “voi v*ttu”. Ja seuraavat varmaan: “voi s**tanan s**tana!”. Sen jälkeen taisin revetä nauramaan. Joka tapauksessa aamu oli aivan psykedeelinen, juoksin päättömästi ympäri kämppää toinen sukka jalassa, yhdellä jalalla pomppien. Kaksi ruskeaa silmäparia tuijottelivat mua melko hämmästyneen näköisinä, ja normaalin “hei me halutaan jo ulos”-hössötyksen sijaan molemmat vaan kallisteli päätään paikallaan makoillen, ja miettivät varmaan yksissätuumin, että “hullu” .
No kaiken kohelluksen jälkeen pääsin sitten töihin, ja mietin juuri äsken, että ihan turhaan kiireilin aamulla, kun en kuitenkaan täällä muuta tee, kuin surffailen netissä ja lueskelen blogeja. No se siitä.
Arvatkaa muuten mitä? Illalla, kun menin nukkumaan, haaveilin Miehestä. Pitkästä aikaa, ja se oli ihanaa. Varsinkin kun sen sai tehdä hymyssä suin, eikä surullisena.
*hali*
Sade said,
Kesäkuu 12, 2008 @ 12.05
Sitä on kuule liikkeellä - keskittymiskyvyttömyyttä ja lomanodotusta
Ei millään jaksaisi vääntää ja vielä on 4 viikkoa lomaan. Ihan muut asiat on mielessä kuin työasiat… Haaveilu on ihanaa 
Olipas sulla räväkkä aamu. Se on inha tunne kun tajuaa nukkuneensä pommiin. Se pelästys. Karvakorvat on kyllä herkkiä, hetihän ne taisi tajuta, että ei ole hyvä hetki emännälle vongata ulospääsyä.