Epäreilua
Hmph. Ei tässä näin pitänyt käydä.
Poika sai vihdoin muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen tavata isänsä. Hurraa, syntymäpäivälahjankin olivat ostaneet, tosin vain 2 kk myöhässä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Exällä on uusi tyttöystävä. Tai no, uusi ja uusi. Tyttö, tai nainen, jonka on tuntenut ikänsä ja jotain ihastustakin kai joskus on ollut ilmassa. Eikä siinä mitään, olen oikeasti ihan iloinen Exän puolesta. Ehkäpä se nyt alkaisi taas muistaa enemmän myös tuon poikansa olemassaoloa. Ja ehkäpä tämänpäiväinen tapaaminen oli johdannaista tulevalle tapaamiselle lastenvalvojan luona. Tehdään taas vaikutus poikaan. En todellakaan tiedä, kuinka vilpitöntä tuo tapaaminen todellisuudessa oli. Toivottavasti aitoa halua nähdä ja tavata taas omaa lastaan.
Mutta epäreilua siis…. Se on epäreilua, että Exä on piinannut minua pian 3 vuotta. Enemmän tai vähemmän vaikuttanut valintoihini ja tekemisiini. Samaa tahtia, kun Exä on tempauksiaan keksinyt, on arvostukseni sitä kohtaan laskenut kuin lehmänhäntä. Se ihminen on sanomisillaan ja käytöksellään ajanut minut ajoittain niin ahtaalle, että olen luullut, etten koskaan pääse tyypistä lopullisesti eroon.
Ja hemmetin epäreiluksi minusta kaiken tekee nyt se, että Exällä on uusi, ja minulla ei!!! Olkoon kuinka lapsellista ajattelua tahansa, mutta se on väärin! Ei sillä, että joku pitäisi olla vaan olemisen ilosta, mutta minä ihan oikeasti uskoin, kun Exä tasaisin väliajoin ilmoitti, ettei koskaan enää voi olla kenenkään naisen kanssa, saati luottaa heihin. Koska minä olin ollut paska nainen, vienyt 10 vuotta hänen elämästään, tehnyt hänelle tahtomattaan lapsen, ja nyt vielä pettänyt ja valehdellut. Ja nyt sillä on siis uusi. Näpit palaa Exällä tämänkin kanssa, se on harmillista tietää jo nyt. Tiedän vain liikaa tämän naisen historiasta arvatakseni miten suhteen käy. Ennemmin tai myöhemmin.
Oikeasti ihan älyttömän ristiriitaiset tunnelmat. Tavallaan heitän onnesta kuperkeikkaa, koska uskon, että MINÄ olen vihdoin vapaa Exästä. Ja jos jonkun tapaankin, minun ei tarvitse paniikissa ajatella, mitä tapahtuu kun kerron asiasta Exälle. Ja toisaalta olen kateellinen Exälle niistä onnentunteista, joita varmasti käy läpi parhaillaan.
Kaikelle katkeran naisen tilitystä, mutta helpottipas! Nyt nukkumaan ja hyviä öitä kaikille!
Varmasti on sekavat fiilikset, mutta toivotaan että homma kääntyy parhaiten päin sinun ja poikasi suhteen. Kyllä sunkin vuoro tulee noissa seurusteluasioissa ja mikäs sen ihanampaa jos senkin saa aloittaa ihan rauhassa ja selittelemättä exällesi. Vapaus on kuitenkin parasta!
Kommentti Sade — 9.5.2008 @ 6.30
Sade sanoikin tuossa jo sen olennaisen, komppaan sanasta sanaan! Tuttuja fiiliksiähän nuo on kyllä mullekin, joskus vaan tuntuu niin epäreilulta. Mutta tosiaan kuten itsekin C. tuossa totesit, sinä olet nyt vapaa siitä ihmisestä ja varmasti se helpottaa tulevaisuudessa ainakin sun omia parisuhdeasioitasi.
Kommentti April — 9.5.2008 @ 9.34
Kiitokset Sade ja April. Keskityn tosiaan nyt vaan uskomaan, että mun alamäkeni on vihdoin päättynyt ja nyt alkaa nousukausi! Totta on, että ehkä mä olen alitajuisestikin välttänyt sen suurempia kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen, kun olen oikeasti vähän jännittänyt, että millaiset reaktiot se saa aikaiseksi Exässä. Miten sen sanomiset olisi sitten taas vaikuttaneet poikaan. Ja tavallaan tää varmaan helpottaa myös pojalle sen ehkäjoskustulevanuuden miehen hyväksymistä. Kun kerran iskälläkin on uusi. Jää nähtäväksi!
Kommentti unessani — 9.5.2008 @ 12.21
Toivotaan, että isän uusi tyttöystävä saisi muutosta aikaan isä-poikasuhteessa. Ja nythän sinä vapauduit Exästä ihan hänen omien valintojen takia. Joten kai hän sinullekin elämän suo, kun itsekin on uuden kumppani löytänyt.
Epäreilulta tuntuu kyllä tilanteesi, mutta ehkäpä sinulle onkin luvassa vielä jotain paljon parempaa, kunhan maltat odottaa ja pääset sopusointuun itsesi kanssa Exän ja K:n jälkeen.
Höh, mulle tuli roskanestosanaksi kuuma, vähänkö sopimaton sana viikonloppua vasten, kun meikäläisellä ei ole minkäänlaista elämää, heh. No remppahommaa on siitä edestä ja onhan sekin kuumaa hommaa.
Hyvää viikonloppua!
Kommentti syksy — 9.5.2008 @ 13.59
siitä se lähtee…uusi nousu ja uudet kujeet..
Hah… mulla on ihan perjantai fiilis. Voisin huutaa tuolla käytävillä ihan vaan huutamisen ilosta… niinkuin positiivisessa mielessä.
Yritän tässä tartuttaa sitä muihinkin:)
Kommentti roxy71 — 9.5.2008 @ 14.17
Kiitos Syksy ja Roxy! Hyvällä fiiliksellä tässä itekin ollaan, vaikka sohinkin vähän muurahaispesää. Kirjottelen siitä kohta blogiin uutta postausta.
Syksy, eikös se tosiaan mene niin, että “silloin kuin vähiten odottaa…” Voi olla, että sulle tulee “kuuma” viikonloppu.
Kommentti unessani — 9.5.2008 @ 14.36
Nuo on ihan normifiiliksiä. Jos kerran se on ollut paskiainen, niin eihän se “ansaitse” hyvää suhdettakaan. Sun kuuluis saada se ensin, nih.
Noin mäkin ajattelin exästä joskus kauan kauan sitten. Nykyisin en edes muista koko ihmisen olemassa oloa ilman eritysitä syytä, kuten esim. kun tulee postia lakimieheltä tms. kivaa..
Hitto tätä uudistusta, sun päivitykset ei näy mun listalla, murr..
Kommentti Syntappi — 9.5.2008 @ 14.52
Kiitos Syntappi - kiva, etten mä ole outo, kun ajattelen, että mun olis pitäny olla eka
Mä luulen kyllä, etten mäkään Exää muistaisi, jos ei olis tuo jälkikasvu muistuttamassa. Vaikka kyllä tuosta muksusta joutuu ihan aavistuksen verran olemaan kiitollinenkin Exälle. Siis sen olemassaolosta.
Kommentti unessani — 9.5.2008 @ 14.55