Koukussa

Huhtikuu 8, 2008 at 11.05 · Filed under Yleinen

Dääm, projekti S näyttää saaneen minut täysin koukkuunsa. En ole käytännössä muuta pystynyt ajattelemaankaan perjantain jälkeen. Tunnen itseni: mitä mahdottomammaksi kohde ja sen saavuttaminen menee, sitä nälkäisemmäksi tulen. Ja nyt tämä on jo vakavaa, koska olen täydellisesti jättänyt huomiotta erään viestin, joka oli lauantaina aamuyöstä tullut kännykkääni….kyseessä oli K:n veljen laittama viesti. Viestissä toivottiin pikaista saapumistani paikalle, K:kin olisi ollut läsnä. Aika huvittavaa, että veli oli asialla….mutta kertoo minulle sen, että olen ollut puheenaiheena Olen kyllä täysin dissannut koko viestin, enkä edes muistanut sen saapumista, ennen kuin eilen illalla aloin selaamaan noita saapuneita viestejä. Että sellaista! Ihan hyvä, etten koko viestiä silloin yöllä hoksannut, koska siinä mielentilassa olisin varmaan porhaltanut paikalle, ja taas olisi maailma murusina.

Mutta tuo S….voi perskule, että mun pitääkin aina ihastua näihin vaikeisiin tapauksiin. Mitä enemmän mä sitä ajattelen, sitä enemmän se vaan syöpyy mun mieleeni. Ja nyt kun mitään ei ole tapahtunut S:n kanssa koskaan, päädyn muistelemaan edes sitä vuodentakaista yhteistä yötä. Siis sitä, jossa vaan nukuttiin vierekkäin pikkuisella sohvalla. Voih…harmi, etten silloin yhtään ollut kiinnnostunut koko tyypistä.

No, mitä todennäköisimmin joudun huomenna kohdakkain S:n kanssa, ja taas joudunkin tässä suunnittelemaan käyttäytymisstrategiaani. Normaalisti tällaisissa tilanteissa, joissa olen hiukan hämilläni, käyttäydyn hyvin etäisesti, enkä juurikaan noteeraa sitä toista. Olen, niinkuin tyyppi olisi ilmaa.

Tällä kertaa ajattelin kuitenkin pyrkiä olemaan mahdollisimman normaali. Yritän olla niin kuin mitään viestejä en olisi koskaan lähettänytkään, enkä välttele ko. illasta puhumista. Yritän olla oma itseni, ja hoen itselleni, etten ole menettänyt mitään, ja jos ei muuta, niin kai sitä toista osapuolta edes hiukan imartelee se, että joku on kiinnostunut. Oli se oma elämäntilanne mikä hyvänsä. Olisihan tämä tietysti huomattavasti mukavampaa, jos toinenkin osapuoli olisi edes vähimmässä määrin kiinnostunut, mutta kaikkea ei kai voi saada kerralla? Jos nyt siis tyydyn edes tähän, että olen huomannut voivani selvitä elämäni traagisimmasta erosta voittajana, ja vieläpä ihastua oikein satalasissa uudelleen.

Pah…olisi se S nyt jotenkin voinut kuitata sen mun viestin. Vaan jos ei ole mitään sanottavaa, niin mitäpä sitä yksioikoinen pohjalaismies turhia viestejä kirjoittelemaan

Kommentit (21)