Lauantaita
Juuh, onpahan taas hurahtanut tämäkin päivä johonkin. Vaikka heräsin oikein tarkotuksella aikaisin, jotta ehtisin tekemään mahdollisimman paljon asioita. No olen mä ollutkin oikein toimelias tänään, olen siivonnut, hiukan järjestellyt paikkoja (itse siivoaminen odottakoon huomiseen 
). Olen käynyt naistenpäivälounaalla (äitini kanssa!) ja treeneissä koirien kanssa. Olen leiponut kaksi täytekakkupohjaa huomisia syntymäpäiväkutsuja varten ja ollut muutenkin oikein hyvällä tuulella. Nyt odottelen, että pääsen saunaan nautiskelemaan. Aion lutrata siellä ainakin tunnin, ja teen oikein itsehoito-operaation siellä. Aah!
Ainoa asia mikä kaivelee, on pari puhelua tänään. Tai no, vastaamatonta puhelua. Itse en nimittäin välitä vastata tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin. Jotenkin vaan en tykkää siitä, että joku joka soittaa minulle, ei halua, että tiedän mistä puhelu tulee. Eihän se aina niin tietenkään mene, mutta olen sitä mieltä, että jos asia on tärkeä, niin vastaajaani voi jättää viestin. Ja nuo numerot siis olivat sikäli tuntemattomia, ettei numeroa näkynyt lainkaan. Ensimmäisen puhelun tullessa vaiensin vain puhelimen, ja unohdin koko jutun, ja korkeintaan ajattelin jonkun lehtimyyjän olleen asialla. No ,muutaman tunnin päästä puhelin soi uudestaan, ja jälleen tuntematon numero. Sitten alkoi jo hiukan mietityttämään, että kuka siellä mahtaa olla. No, sehän ei selviä, kuin vastaamalla, jos vielä tulee soitto. Kävi mielessä, että voisiko se mitenkään olla Kesämies…se nimittäin soitti minulle tuossa loppukesästä, ja silloin juurikin tuntemattomasta numerosta. Toisaalta todennäköisyys, että soittaja oli kesämies, on yhtä pieni, kuin että se olisi ollut vaikkapa Arnold Schwarzenegger.
Eilen myös tuli pieni hinku lähteä ihmisten ilmoille, ja olinkin jo kahden vaiheilla, että lähden naapurikuppilaan “yhdelle”. Mutta eihän mulla ollut hoitajaa tuolle muksulle, ja muutenkin ajatus sammui yhtä nopeasti kuin syttyikin. Pitää säästellä nämä himot meidän Maalismiitinkiin
Nyt saunaan!!
*hali*