Minä tein sen!

Helmikuu 25, 2008 at 15.45 · Filed under K

Kaivoin naftaliinista sen K:n minulle tekemän levyn. Pyörittelin sitä käsissäni, ja mietin, että uskallanko laittaa soimaan. Tein tämän ihan tarkoituksella, halusin tietää, millaisia tuntemuksia ko. musiikki minussa herättää. Laitoin jo kertaalleen levyn takaisin hyllyyn, ajattelin, etten halua nyt ehdoin tahdoin pahaa mieltä itselleni. Varsinkin, kun tuo nimenomainen levy annettiin minulle sellaisena päivänä, johon sisältyi valtavasti odotuksia ja josta seurasi lopulta täydellinen romahdus.

Levy oli siis takaisin hyllyssä, ja menin keittiöön puuhailmaan kotiaskareita. Yhtäkkiä huomasinkin hyräileväni yhtä tuon levyn biiseistä, ja päätin, että nyt tai ei koskaan. Ei kai kukaan koskaan ole valmis, jos ei välillä testaa itseään. Niinpä siis laitoin levyn soimaan. Ja tulihan se ilkeä muljahdus vatsassa, kun ensimmäinen biisi alkoi pyöriä. Mutta se meni hyvin nopeasti ohi, enkä oikeastaan tuntenut mitään erityistä. Toki K tuli mieleeni voimakkaasti ja ajauduin muistelemaan erinäisiä tilanteita, mutta hyvin neutraalisti kuitenkin. Soitin levyn kokonaan. Ja olen hengissä. Erittäin hyvissä voimissa, ilman mitään menetyksen tuskaa tai muuta vastaavaa. Sinänsä aika on kullannut muistot, että lähinnä sellainen hölmö hymy tuli kasvoilleni, kun muistelin yhteisiä hullutuksia. Mutta siinä kaikki.

Tämä oli minulle merkittävä askel eteenpäin. Jotenkin tuntuu, että nyt voin myös kohdata K:n ensi viikolla paljon vahvempana. En usko, että minun tarvitsee mitenkään esittää pirteää ja hyvinvoivaa, voin luultavasti olla sellainen hyvin luonnollisesti . Tosin tiedostan, että kuljen veitsenterällä, ja luiskahdus voi vielä tulla vastaan koska tahansa. Luulen kuitenkin, että jos sellainen on tullakseen, on se enää hyvin pieni “nyrjähdys” ja olen jaloillani tuota pikaa. Aika ja tietty etäisyys ovat tehneet tehtävänsä. Aika tarkkaan 3,5 kk sitten olen viimeksi K:n nähnyt. Jos olisin sen tavannut tässä välissä, voisi tilanne olla aivan toinen. Siksi tuo ensi viikon tapaaminen on myös tietynlainen testi - olenko todella jos selvinnyt pahimman yli?

Niin, tähän voisi todeta, että siitä todella voi päästä yli, pienin askelin.

Kommentit (6)