home syndication

Kivaa…

EDIT: Sisältää ihan sairaasti hymiöitä ja kirjoitusvirheitä, mutta en jaksa korjata…. :) :) :) :) 

Tämä netti alkoikin yllättäen toimia taas :) Kannattaisi tarkistaa välillä, että verkkopiuha on kunnolla paikallaan, ennen kuin alkaa rähjätä operaattorille…*nolottaa*…

Mutta joka tapauksessa voinkin sitten heti päivittää tänne hiukan terveisiä suunnittelupäiviltä. Pitää nyt heti alkuun paljastaa, että mitään kovin dramaattista siellä ei tapahtunut, mutta hauskaa oli senkin edestä. Ja mää taidan ihan oikeasti nyt olla hiukan pihkassa… :)

Joka tapauksessa torstai oli rankka. Aamu alkoi jo klo 05:00, jotta sain kaikki tarpeelliset valmistelut kotona hoidettua ennen lähtöä. Autokin piti vielä kiikuttaa äidille, joka uskollisesti toimi koiravahtina. Muksu puolestaan lähti siskon hoiviin.

Työkaveri tuli hakemaan pihasta hieman ennen kahdeksaa, ja suunnattiin reilun sadan kilometrin päähän Helsingistä. Päivä oli melko pitkä, palaverit aloitettiin klo 9 josta ne jatkuivatkin aina klo 18 asti. Tämän jälkeen siirryttiin hohtokeilaamaan, ja tietenkin sihautettiin ensimmäiset sihijuomat auki :). Pakko hiukan tässä Elvistellä, että meikäläinen piiskasi koko 40-päisen lauman keilailussa ja voitti pelin! Ja ihan omalla tyylillä, mikä herätti ansaittua hilpeyttä kanssapelaajissa. Mutta ei kai se tyyli ratkaise, vaan ne pisteet :)

Keilailun jälkeen lähdettiin syömään, ja siitähän sitten ilo alkoikin jo irrota enenevässä määrin. Näihin työreissuihin liittyy aina hiukan aina tiettyä jännitettä omalta kohdaltani. Porukkaan nimittäin kuuluu Jii, mies jota pakoilin ensimmäisessä tilaisuudessa pari vuotta takaperin, ja jolloin siten päädyin Suloisen viereen nukkumaan. No nyttemmin me ollaan jo Jiin kanssa oikeastaan ihan hyviä ystäviä, ja tuollaiset “piinaamisyritykset” ovat väistyneet taka-alalla. Aina Jii muistaa jossain välissä heitellä pitkiä katseita, ja kävellä ohi siten, että pääsee hipaisemaan merkitsevästi jostain kohtaa. Mutta sille asteelle se on aina jäänyt, ja saa minun puolestani jäädä vastakin. Jii on ihan komea kaveri, mutta sellainen naistenmies…ja tietenkin se vaimo ja lapsi kotona…. Sitten paikalla oli tietenkin Suloinen. Joka oli taas suloistakin suloisempi. Jännä juttu vaan oli, etten oikein edes muistanut koko miestä taas ennen kuin päästiin sinne syömään. Vaihdettiin siinä päivän aikana toki muutama sana, mutta sen kummemmin en ehtinyt ajatella mahdollisia strategiasuunnitelmia illan varalle :) Kolmantena mainitsemisen arvoisena paikalla oli vasta aloittanut uusi tapaus, joka suoralta kädeltä saa nimen Niljakas. Se taitaakin jo kertoa kaiken, eli jälleen kaveri, jota pakoiltiin pitkin iltaa jos jonkin laisin tekosyin. Kun ei ihan heti viitsisi uutta kaveria pistää maihin, ja sattuuhan tuo vielä olemaan pomoni hyvä ystävä, siis ihan siviilissäkin. Jossain vaiheessa kuitenkin sitten pyysin pomoni hätiin, kun alkoi olemaan hiukan liian innokas tämä Niljakas.

Edellämainittujen lisäksi oli tietenkin sitten paikalla lukematon määrä mahtavia ihmisiä, täytyy sanoa, että olen onnekas, kun saan työskennellä tällaisen porukan kanssa! Meitä oli paikalla nelisenkymmentä, ja vain viisi meistä oli naisia! Suurin osa miehistä edustaa omaa ikäluokkaani, joten tavallaan me naiset saamme aina hetken leikkiä prinsessaa. Nämä miehet nimittäin ovat ihka oikeita herrasmiehiä! (tiettyyn pisteeseen asti..heh) Joka tapauksessa hulvattoman hauska porukka :) .

Mutta siis Suloinen….voi että, mä huomaan kyllä taas, että olen kovaa vauhtia ihastumassa siihen. Mainittakoon nyt tässä, että oikeasti en muistanut K:ta, saati K:n viestiä koko aikana, joten kai se on taas ainakin hetkellisesti hyväksyttävä, että se mies alkaa olla pikavauhtia siirtymässä historiaan. Ja Suloinen puolestaan vetää yhä enemmän puoleensa. Se on NIIN ihana!!! Mutta se on ihana mun mielestä siksi, että se on niin vaikea :) . Eilen siis aloin itse siinä olla jo sellaisen iloisen humalan puolella. Oltiin syöty ja juotu, ja istuttu tietyssä pöytäjärjestyksessä, ja tietenkin me Suloisen kanssa oltiin eri pöydissä. Vilkuilin kyllä salaa aina siihen päin, ja huomasin, ettei mies tuntunut nauttivan hirveästi seurastaan. Niinpä huutelin sen sitten siihen meidän pöytään, ihan muina miehinä. Tietenkin! No kävi ilmi, että Suloinen oli havainnut omaavansa selkärangan, ja päätti AINOANA koko porukasta viettää illan veden voimalla. Ja nyt pitää siis sanoa, että Suloinen on aina ollut luottohenkilöni näissä asioissa, ja ollut kanssakärsijänä seuraavana päivän minun kanssani :) . Mutta jotkut tuntuvat viisastuvan aikaisemmista virheistään paremmin kuin toiset, ja niin siis Suloinen istua törötti siinä edessäni ihan vesiselvänä. Menin yhtäkkiä ihan lukkoon siinä tilanteessa. En oikein osannut jutella mitään järkevää, ja varoin koko ajan sanomisiani, etten kuulostaisi typerältä humalaiselta. No en nyt missään kovassa tuiskeessa ollutkaan, sellaisessa hiprakassa kuitenkin, että jutut meinasivat aina hiukan lähteä käsistä. Ja varmasti asiaan vaikutti, että toinen on ihan vesiselvänä siinä. Aaargh. Tämä puolestaan aiheutti sen, että intouduin sitten minäkin ottamaan “vain” kokiksen, ja auliisti tarjosin myös Suloiselle :) Heh… Siinä sitten juotiin Cokista, ja mietin, että olisi kieltämättä mukava nukkua kaverin vieressä tuleva yö :)

Jatkettiin iltaa hotellin yökerhossa, johon myös Suloinen urheasti tuli muun porukan mukana, vaikka taisi se meno olla aika hurjaa katseltavaa ei-nauttineelle :). Itse lähdin käymään ulkona savuilla, ja sieltä palatessani Suloinen tuli vastaan. Sanoi lähtevänsä nukkumaan… Satamiljoonaa ajatusta pyöri mielessäni, yritin miettiä miten saisin nyt ehdotettua vaikka yömyssycokiksia omassa huoneessani.. Mutta ei rohkeus riittänyt, ja kuittasin ohi liihottaessani, että “jaa..nyt jo? Mä kun luulin, että sä tulet mun viereen nukkumaan”…ja jatkoin matkaa jäämättä katsomaan reaktiota. Vilkaisin mä taakseni, ja Suloinen oli kyllä pysähtynyt siihen portaisiin, mutta mä vaan jatkoin menoani, “ettei se nyt vaan luulisi, että mä olin tosissani!!!”. Siis ihan käsittämätöntä tämä järjen juoksu :) , ei voi muuta sanoa.. Mutta ei sen puoleen, ei Suloinen kyllä oikein koko iltana ollut muutenkaan osoittanut mitään erityistä kiinnostusta, jutteli tietenkin mukavasti jne, muttei varsinaisesti mitään “sellaista”, mistä olisi voinut tulkita jotain syvempää. Ja itsekin hiukan sitten välttelin koko ajan hakeutumasta samaan seurueeseen Suloisen kanssa, jotta en olisi ollut liian läpinäkyvä. Kääääkkk!! Tää on ihan hullujen hommaa taas. Niinpä sitten päädyin monta, monta tuntia myöhemmin ihan itseni seurassa omaan huoneeseeni nukkumaan. Kävi tietenkin huuruisessa mielessä, että jospas nyt kumminkin soittaisin sille, ja pyytäisin tänne, mutta onneksi järki voitti :)

Parin tunnin yöunien jälkeen kello herätti taas kylmään totuuteen. Olo oli kuitenkin harvinaisen hyvä, ja päätin lähteä nauttimaan kylpylän anneista ennen aamupalaa. Muutama muukin vähän tai ei yhtään nukkunut oli “rentoutumassa” porealtaassa, myös Jii. Jutut meni kyllä ihan tolkuttomiksi, ja koko kylpylä raikui, kun me fiksut reilusti yli kolmikymppiset naureskeltiin strategisista paikoista pullisteleville uikkareillemme :) . Aamupala pöydässä satuin (oikeasti vahingossa) samaan pöytään Suloisen kanssa, ja kiitin Luojaani, etten tosiaan ollut järjestänyt yöllä mitään sen kummempaa. Hyvät huomenet toivotettiin, ja taisin minä katsoa Suloista aavistuksen liian kauan, mutta sitten työnsin hempeät ajatukset syrjään, ja jatkoin juttua niin normaalisti kuin suinkin.

Siinäpä se sitten olikin….päivä meni hiukan sumussa, mutta hengissä ollaan. Ja armottoman epätoivoisena miettimässä, uskaltaisinko jotenkin lähestyä Suloista. Se ei itse sitä tee, se on varma. Sellainen hiukan juro, perussuomalainen (ja vielä Pohjanmaalta kotoisin!) oleva tyyppi, joka puhuu vähän, mutta yleensä vain asiaa :)
Voi tietenkin olla, että parempi antaa koko kaverin olla vaan, ja unohtaa koko juttu….mutta….jos sittenkin…? Vaan ei anna pokka myöden. Niin säälittävää kuin se onkin, niin kyllä tuo romanttinen lähestyminen olisi helpompaa, jos tavattaisiin hiukan vapautuneemmassa mielentilassa jossain yhteydessä. Toivottavasti tämä estoisuuteni nyt ei sitten vie minua onneni ohitse… :)

Nyt menen katsomaan unia Suloisesta (toivottavasti!!).

voimissain said,

Helmikuu 16, 2008 @ 2.21

Pitkästä aikaa täälläkin lukemassa. Hyvä, hyvä Cherrycat toi on positiivista ja kivaa luettavaa. Selvästikkin K on jäänyt jo taka alalle kun suloista noin paljon pystyt jo ajattelemaan. Palaverikin joka on edessä pitäisi hoitua jo vähän pienemmällä tuskalla. Ajattele siellä suloista jos se vaikka auttaisi kestämään niitä K:n katseita. Oletko selvittänyt missään vaiheessa onko suloinen vapaa ja esim. hetero?? Vai onko vaikea ero takana tms.

dolce said,

Helmikuu 16, 2008 @ 14.40

Kiitoksia tarkasta raportista!

Eipä ihme, että Suloinen on näyttänyt vähän kärsivältä, kun on ollut vesiselvänä. Ja kun vielä tuollaisen pommin uskalsit heittää varoittamatta siinä loppuillasta (”Mä kun luulin, että sä tulet mun viereen nukkumaan”), niin varmaan sait Suloisen ihan ymmälle.

Jäin miettimään, miten itse reagoisin Suloisena tuossa tilanteessa. En varmasti uskaltaisi ottaa noin äkillistä heittoa tosissani. Luultavasti jäisin sanattomaksi, tai yrittäisin sanoa jotain yhtä vaikeasti tulkittavaa, jos keksisin. Eli homma ei tosiaan etenisi mihinkään.

Oiskohan tosiaan syytä selvittää ennen ‘pahempaa’ ihastumista, onko Suloinen vapaa?

Anis said,

Helmikuu 16, 2008 @ 15.59

Kiva että sulla “linjat” taas toimii! :)
Kuulostaa olleen kivaa, vaikkakaan et nyt Suloiseen saanutkaan siinä määrin & sellaista kontaktia kuin olisit halunnut. Kirjoittelit jossain vaiheessa, että ilmeisesti Suloinen ei seurustele, muttet ollut ihan varma..? Muistankohan oikein. Mutta tosiaan, samaa tuossa mietin kuin Voimissain ja Dolcekin, että jos se ei ole vapaa, niin käytöksen voisi tosiaan ymmärtääkin. Toisaalta sehän oli vähän ujokin? Hmm.. mutta jos jostain saisi vähän infoa siitä että olisko taustalla juuri esim. vaikea ero tai jotain, joka selittäisi tuon “varautuneisuuden.”

unessani said,

Helmikuu 16, 2008 @ 19.43

Kiitokset kaikille kommenteista!

En tosiaan varmaksi tiedä, onko S vapaa vai ei. Yritinkin sitä hiukan selvittää silloin illalla, mutta kun se piti taas tehdä niin hienovaraisesti, että asia jäi edelleen epäselväksi :) . Eli S kertoi olleensa ed. viikon lomalla, ja niinpä siis kysyin mitä TE teitte lomalla. Kattoi vaan mua, ja sanoi, että EN tehnyt lomalla ihmeitä, lepäsin ja latasin akkuja. Toisessa tilanteessa juteltiin asuinpaikoista ja kämpistä, jossa totesi, että “MÄ asun siellä ja siellä” jne. Eli ainakaan hän itse ei tuo mitenkään esille, että olisi parempi puolisko jossain. Tosin voihan se silti olla. Olen myös yrittänyt vaivihkaa tiedustella asiaa hänet paremmin tuntevilta kolleegoiltani, ja ainakin heidän mukaansa S on poikamies. Tosin yksi totesi, että epäilee jo, että onko S “niitä miehiä”, kun ei ole koskaan puhunut tyttöystävistään mitään. Ja töitä nämä ovat siis tehneet yhdessä viitisen vuotta. Oma mielipiteeni on se, että ihan hetero tää mies on. Mä väitän tunnistavani homot kyllä, niitä kuuluu myös ihan kaveripiiriinkin, ja S ei kyllä omaa mitään sellaisia piirteitä, jotka puoltaisivat tuota teoriaa.

Ujo se on. Ihan sairaan ujo. Ja siksihän mä taas olen aivan tohkeissani, tuntuu siltä, että mitä haasteellisempi tapaus, sen kiinnostavampi.

Varautunut se on myös, mutta epäilen sen johtuvan ihan ympäistöstä ja muista työkavereista. Tai en ainakaan yhtään osaisi kuvitella S:ää sellaisena naistenmiehenä, joka supattaisi korvaan mitä sylki suuhun tuo. Mä itse luulen, että se ei ole tottunut huomioon. Se on kovin vaivautunut, esim. juuri tilanteessa kun pyysin sen samaan pöytään istumaan. Mutta silti sanoi kuitenkin, että meinaskin jo ruveta väsyttämään toisessa seurueessa.

Pöhköintä tässä on se, että itse en osaa enää olla yhtään huoleton S:n seurassa. Normiolosuhteissa voisin kysyä ihan suoraan, että onko sulla tyttöystävä. Nyt en “kehtaa”, koska olen varma, että paljastun heti.

Täytyy nyt vähän kuulostella, ja miettiä sitten uudestaan, että onko tämä Mission Impossible, vaiko vain hitaasti lämpeävä :)

dolce said,

Helmikuu 16, 2008 @ 21.36

“Nyt en “kehtaa”, koska olen varma, että paljastun heti”

Siis mitä? Paljastut, että olet kiinnostunut?? Onpas kauheaa. “Mitä se oikein musta ajattelee, jos paljastan että olen kiinnostunut, eiä se ole kiinnostunut musta…”

Näitähän me miehet mietitään jatkuvasti. Vaikka täytyy myöntää, ettei se kivaa ole. Kyllä multakin jäi pari kuukautta sitten haaveeksi se, että olisin paljastanut korttini Oolle. Hieman on ruvennut harmittamaan.

unessani said,

Helmikuu 16, 2008 @ 23.03

Naulan kantaan, Dolce. Sitäpä se juuri on… Nolaantumisen pelko :) Ei ole kivaa, eikä varsinkaan järkevää, mutta pokka on mitä on. Jos ei tyyppiä tarvitsisi nähdä enää ikinä, niin sitten kyllä kysyisin pelkäämättä ajatusta siitä, mitä toinen ajattelee. Mutta kun töissä kuitenkin joudutaan näkemään, niin….

sirenita said,

Helmikuu 17, 2008 @ 12.46

Oih! Mukavaa luettavaa! Kerrassaan mainio heitto tuo “Mä kun luulin, että sä tulet mun viereen nukkumaan”… Sai Suloinen ainakin vähän ajateltavaa. Huolimatta siitä, ajatteliko se olitko tosissaan vai et, pistit sen kuitenkin miettimään tuota asiaa. Hih!
Mä oon kanssa hirmu varovainen ja arka tekemään mitään aloitteita. Kai se on just tuo nolaantumisen pelko. Näin kun lukee esim. tätä sun tekstiä, niin ihmettelee vaan, että ‘Mitäs hävittävää siinä on? Aina kannattaa yrittää…’ Mutta omalla kohdalla vastaavassa tilanteessa tuntuukin ihan ylivoimaisen vaikealta semmoinen. Niin se vaan menee. On se niin vaikeeta. Mutta selvästi sä olet sille kyllä merkkejä antanut. Ja se on hyvä. :D

sade said,

Helmikuu 18, 2008 @ 18.05

Ehkä Suloinen on vaan hitaasti lämpiävä ja ei tykkää mistään nopeista ja huomiotaherättävistä lähestymisistä. Tai humalassa tehdyistä. Tai sitten S ei pysty uskomaan, että noin viehättävä nainen on hänestä kiinnostunut :)

dulchinea said,

Helmikuu 20, 2008 @ 12.18

Hei täältäkin:) Kiva että sulle kuuluu hyvääkin ja vieläpä miesrintamalta.Palaan myöhemmin viikolla lukemaan tarkemmin kuulumisiasi.Onnea:)

sirenita said,

Helmikuu 20, 2008 @ 18.34

Sulle on nyt myönnetty E!

unessani said,

Helmikuu 20, 2008 @ 18.45

Kaunis Kiitos Sirenita! Ihan puhki Ruotsin reissun jäljiltä, mutta huomenna!!..huomenna päivitetään tänne viimeisimmät tapahtumat (=ei kauhean jännää, mutta silti :) ) ja nimitetään E-blogeja sekä kommentoidaan oikein patoutuneella voimalla :)

roxy71 said,

Helmikuu 21, 2008 @ 9.18

Blogillesi on myönnetty kunniamerkki, löytyy mun blogistani :)

dolce said,

Helmikuu 21, 2008 @ 16.41

Kansa hurraa ja odottaa jännitykselle Ruotsin reissun päivitystä!

jojo said,

Helmikuu 23, 2008 @ 13.24

Hauskaa lukea raporttiasi!

Meikä lyllä kysyisi suoraan onko iehellä naista…tai sitten käyttäytyisin just samalla tavalla kuin sinä ;)

RSS feed for comments on this post · Paluuviiteosoite

Leave a Comment

*
Todistaaksesi olevasi ihminen, etkä roska-automaatti, kirjoita kuvassa näkyvä sana.
Anti-Spam Image