Missä olet?
Kukkuu?? Eikös me olla nyt jo tarpeeksi kauan leikitty tätä kuurupiiloa? Minun mielestäni kaikista leikeistä menee maku, jos niitä jatkaa liian kauan, eli nyt voisit jo tulla pois sieltä piilosta! Viisaat sanoo, että “kyllä se sitten tulee vastaan, kun lakkaat odottamasta”. Noh, minä olen lakannut odottamasta, ja siltikään “se” ei olet tullut vastaan. Vai onko? Enhän toisaalta voi tietää. Ja ei, en ole vinksahtanut normaalia enempää, ketuttaa vaan taas tämä yksinäisyys. Oikeasti, tuntuu, että tähän kylmyyteen voisi vaikka kuolla.
Minä tahdon nyt jonkun tähän lähelle, joka tykkää minusta!!! Ei kait se nyt ole niin hirveän paljon vaadittu….. Minä en tajua, miksi nyt on tällainen tuskainen olotila. Eilen ja tänään olisi vielä tehnyt valtavasti mieli lähteä vähän tuulettumaan, ja koska aikoihin ei ole oikein tuo bilettäminen innostanut, oli tuo mieliteko selkeä merkki siitä, että jotain mullistavaa olisi tapahtunut 
. Mutta enhän mä mihinkään lähtenyt, vaikka eilen olisi ollut mahiskin, kun poika oli yökylässä. Mutta kun se raha…… Olishan sitä tietty voinut kotona juoda pikaiset kalsarikännit, ja ryystää sitten baarissa pelkkää vettä, mutta tuskin olisin yöllä jaksanut kävellä muutamaa kilometriä kotiin, joten pojan koulurahat olisi sitten palaneet taksiin. Ja aamulla olis ollut järkyttävä morkkis. Tietty, JOS siellä olisi ollut joku ihana mies, joka olisi tarjonnut koko illan, ja vienyt minut sitten luokseen, ja tuonut aamulla minut tänne omaan kotiin…
No joo, sen sijaan, että olisin lähtenyt katsomaan ihmisiä, lähdinkin treenailemaan koiria. Meitä oli siinä mukava kuuden naisen porukka, ja mitä pidemmälle ilta kului, sitä mehukkaammiksi jutut taas luisuivat, joten oikeastaan pikku humala taisi tulla pelkästä nauramisesta. Että voi sitä niinkin perjantai-illan viettää…istua entisen kaatopaikan huipulle rakennetussa mökissä, nauraa räkättää maha kipeäksi ja juoda kahvia pannutolkulla - kahteen asti yöllä . Ei ole tervettä ei, mutta tulipahan taas hiukan lähemmäksi ensi kesän koetavoitteet noiden hurttien kanssa. Nuoremman kanssa pitäisi läpäistä käyttäytymiskoe, ja vanhemman kanssa pitäisi mennä testaamaan taidot henkilöetsinnässä. Kahtotaan, sanoi Vihtori.
Juttua tulisi vaikka tuutin täydeltä, mutta aivot ei pysy kyllä perässä yhtään, joten sen verran sekavaa tekstiä tämä näppis suoltaa, että parempi varmaan jatkaa huomenna. Hullu….
Ne mitä nuo viisaat sanoo, että lakkaa odottamasta niin kyllä se sieltä tulee pitää kyllä ihan paikkaansa. Ainakin mun kohdalla. Mut sun pitää lakata etsimästä sitä ja tarkoitan nyt tällä sitä, että ihan sisimässään asti. Ei siten, että itselle toitottaa etten etsi ketään ja silti mielen sopukoissa salaa haaveilee.
Musta tuntuu, että vapaat miehet jotenkin näkee naisen “epätoivon” silloin kun on haku päällä. Silloin kun on haku päällä ja haluaisi jonkun tuohon rinnalle kaikki miehet kiertää ja kaukaa. Sitten kun olet suhteessa niitä miehiä kyllä piisaa. Kun olet sinut asian kanssa, että olet sinkkuna ja et välttämättä halua ketään rinnallesi, mutta oikean kohdalle osuessa voisit asiaa harkita. Niin Bäng, se sen hetkinen oikea tulee kohdalle. Silloin ne miehet näkevät varmuuden joka naisesta säteilee.
Kukka ja mehiläinen teoria siis pätee tässäkin asiassa
Kommentti voimissain — 10.2.2008 @ 4.09
Hauskan kuuloinen perjantai-ilta
Jep, olen kyllä Voimissain kanssa samoilla linjoilla. Lähinnä se taitaa olla se sisimmäinen tyytyväisyys itseensä ja omaan elämäntilanteeseensa, joka aikaansaa sen tietyt hehkun ja sitä myöten saa ne miehet pörräämään ympärillä!
Kommentti Anis — 10.2.2008 @ 12.58
Samaa mieltä, epätoivo, surullisuus jne ovat mieskarkoittimia. Sitä on aika turha lähteä baariin, jos ei ole hyvällä tuulella. Kukaan ei takuuvarmasti tule juttelemaan ja siitä fiilikset laskee entisestään. Mua kyllä muutenkin ahdistaa se baaritouhu, miehet kiertää kuin hait laivaa ja etsii potentiaalista kohdetta ja peli vaan kiihtyy loppuillasta…
Kommentti sade — 10.2.2008 @ 19.25
No ihan kivastihan tuo perjantai noinkin meni.
Epätoivo ja surullisuus ei tosiaan ole niitä parhaita viettelykeinoja. Mutta en oikein usko tuohonkaan, että pitäisi lakata odottamasta. Tuskin ainakaan miehellä toimii, jonka perinteisesti pitäisi olle se aktiivisempi osapuoli kontaktin luomisessa. Jos ei odota mitään, ei tee mitään eikä tapahdu mitään.
Miksi muuten juuri miehen pitäisi “tulla juttelemaan”? Miksei nainenkn voisi?
Kommentti dolce — 10.2.2008 @ 19.55
Hauskalta kuulosti tuo teidän ilta
Vaikka ymmärrän tuon tunteen.. silloin kun sitä jotain erityistä kaipaa oikein paljon, voi olla ettei hauskat illat kaverien kanssa voi kuitenkaan korvata sitä mitä kaipaa ihan 100 prosenttisesti…Aina kaipaa sitä mitä itsellään ei juuri silloin ole.
Kommentti jojo — 10.2.2008 @ 23.36
Ai niin, pitäiskö mun infota tuosta nimenvaihdoksesta teitä “naapureitani” jotka mahdollisesti kurkkaatte blogiini tuon etusivun kautta.. Eli nykyään mennään Sooloillen..
Kommentti Anis — 11.2.2008 @ 11.23