Ihmeen huono tuuri…
Nyt mun on siis pakko avautua tästä mun ihan tajuttoman huonosta tuuristani tännekin. Mä olen ajatellut, että se on ihan ohimenevä ilmiö, mutta kyllä tässä nyt suuremmat voimat tuo kaikkea kiusaa tähän elämään.
Lumipallo lähti siis liikkeelle parisen viikkoa sitten, jolloin sattui pieni haaveri koirien kanssa. Olin juuri lähdössä kotiovelta lenkille, kun naapurin pikkuinen terrieri pyyhälsi omistajineen nurkan takaa. Nuorempi koirani tuumasi, että nyt ollaan liian lähellä meidän reviiriä, ja kävi sitten inhottavasti pienemmän kimppuun. Tai tuo nyt on liioiteltua, mutta sen verran kuitenkin nappasi, että säikähdettiin molemmat tuon terrierin omistajan kanssa. Hampaat ei lävistäneet ihoa, eikä muutoinkaan ulkoisia jälkiä näkynyt, joten luultiin selviävämme sillä säikähdyksellä. No toisin kävi, sillä pikkukoiralle muodostui tuohon puremakohtaan mustelma, jonka kohdalle alkoi puolestaan kehittyä kudosnestettä sisältävä patti. Pidemmittä puheitta….rahaa on palanut eläinlääkärille hoitokuluihin lähemmäs 500 euroa nyt kahden viikon aikana. Maksajana tietysti minä, koska minun koirani oli tässä se paha susi. Sen enempää puolustelematta, molemmat koirat olivat kytkettyinä, ja tilanne tuli niin yllättäen, ettei kumpikaan meistä, pikku koiran omistaja tai minä tosiaan ehditty tehdä mitään, kun tilanne oli jo ohi. No, sinne siis 500, eikä loppua näy. Ensi viikolla mahd. taas uusi käynti.
Eilen sitten olin auttelemassa siskoani muutossa - ja nappasin 40 eur parkkisakot. Ihan omaa tyhmyyttäni unohdin laittaa parkkikiekon -näkyvälle- paikalle. Se siis oli paikallaan, mutta ilmeisesti sellaisessa kulmassa, ettei sitä ulkoa nähnyt. Lisäksi koirat olivat autossa, joten etulasi oli niin huurussa, ettei kiekkoa tosiaan erottanut ulkoapäin. Mutta siis taas ihan idioottimaisesta syystä extra 40 eur menoa.
Ja tänään sitten heitin poikani kavereineen harrastukseen. Ja pussasin omalla autollani takanaollutta toista autoa. Omaan autooni ei tullut mitään jälkiä, toisesta vilkku meni paikoiltaan, muttei onneksi hajonnut. Toista autoa vielä ajoi ulkomaalainen, joten selittely meni hankalaksi. Yritin sanoa, että käy nyt jossain kysymässä paljonko korjaus maksaa, koska veikkaan ettei edes omavastuun raja 150 eur ylity. Mutta jotain siitäkin siis joutunen maksamaan. Prkl! Toisaalta pojat olivat tilanteen nähneet, ja sanoivat, että heidän mielestään tuo ulkomaalainen oli kyllä syypää, sillä oli vaan kuulemma ajanut kohti, vaikka näki, että minä peruutin oikealta. Mutta tiedä sitten, jotenkin vaan “oletin” heti, että syy oli minun. Ja naiskuskin egoni sai hirveän kolauksen, koska olen pian 18 vuotta ajellut autolla satoja tuhansia kilometrejä pitkin poikin Eurooppaa, ja IKINÄ en ole kolaroinut mihinkään tai mitään. Ja nyt sitten tämä…vaikken nyt sitten tiedä, kumman vika tämä itse asiassa oli, mutta minähän ikään kuin myönsin jo syyllisyyteni siinä paikalla.
Että semmoista….vielä pitäisi yksi keikka ajella tänään, toivotaan nyt ettei mitään vakavampaa satu.
Edellämainituista nyt vielä selviää rahalla kuitenkin…..(jota ei ole!) 
Voihan vimpain! Kieltämättä sulle on tapahtunut kaikenlaista harmillista viime aikoina. Kaikkea ei vaan voi estää, vaikka olisi kuinka varovainen. Ja onhan sulla ollut kaikenlaista muuta mieltä painamassa. Itselläni ainakin vähän väliä keskittymiskyky on kateissa ja muisti pätkii. Onneksi kuitenkaan sulle ja läheisillesi ei ole sattunut mitään. Noista vahingoista onneksi selviää rahalla, vaikka se toki sieppaa. Onnea matkaan ja ole varovainen, kyllä niitä onnenpotkujakin on odottamassa!
Kommentti sade — 3.2.2008 @ 21.00
Oho! Onpa sulla tosiaan ollut epäonnea matkassa. Onneksi kuitenkin henkilövahingoilta (joskaan ei koira-) on vältytty!
Kommentti Anis — 3.2.2008 @ 22.10
Se on kumma juttu kun rupeaa tapahtumaan niin sitten tapahtuu kanssa ja paljon. Vähän kuin eron kanssa, kun eroaa siihen tulee päälle vaikka mitä sairauksia ja töissä onglemia. Se on varmaankin se Murphyn laki joka sätelee sen, että kaikki tapahtuu kerralle. Toisaalta menee sitten yhdellä murehtimisella. Mä taas olen luonnostaan tapaturma altis. Mulla tapahtuu jos minkämoisia onnettomuuksia ja tapaturmia. Enkä voi niille mitään ne vaan tapahtuu
On inhottavaa, että kaikki sun tapahtumat ovat olleet sellaisia mitkä vievät rahaa. Mutta toisaalta se on vaan meteriaa ja rahaa. Ei siis ole sairastumisia tai muita. Hetken se kirpaisee kun tillipussi hupenee.
Kommentti voimissain — 4.2.2008 @ 1.16
No on sulle nyt kyllä sattunut ihan kohtuuttoman paljon rahallisia harmeja. Noissa kolarijutuissa melkein kannattaisi kutsua poliisi paikalle tutkimaan tilanne. Peruutusjutuissa usein syy on molemmissa ja korvauskin sitten sen mukainen. Koirajutussa ei tosiaan kait muuta voi kuin maksaa. Nyt olis kyllä paikallaan sellainen boheemi rahakas mies kuin dolce heh.. nyt se kyllä laittaa minut kommenttikieltoon. Tää oli vitsi, mutta sattu jotenkin tähän rahajutun yhteyteen. Tiedän tasan nimittäin mitä on, kun ylimääräisiä menoja pukkaa ja tili tyhjenee huimaa vauhtia.
Toivon sulle nyt parempaa tuuria jatkossa. Olen minäkin järkytyksen vallassa peruuttanut työkaverin puskuriin ja maksoin mukisematta.
Kommentti syksy — 4.2.2008 @ 10.22
Kiitokset myötäelämisestä kaikille
Soittelin tuossa juuri vakuutusyhtiöön, joka oli sitä mieltä, että peruuttaja on se, jolta edellytetään erityistä varovaisuutta, ja tässä tilanteessa tulkitaan siis minun viakseni. Hemmetti, eikös sen pitäisi olla juuri toisin päin, että se joka ajaa eteenpäin, väistää peruuttavaa!!!!
Juu Syksy, kohta Dolce ei itse uskalla enää kommentoida tänne mitään
Kommentti unessani — 4.2.2008 @ 10.40
Samaa mieltä tuosta väistämisestä, kyllä naisen logiikalla ajatellen ainakin eteenpäin ajavan on helpompi väistää.
Kommentti syksy — 4.2.2008 @ 10.43
Jos asioita ajateltaisiin naisen logiikalla tässä elämässä olisi niin paljon helpompaa olla ja elellä. Mutta pakko vain tyytyä kohtaloon!!
Kommentti Voimissain — 4.2.2008 @ 13.27
Oho, mun maine kasvaa. Tyhmyyksissäni olen satuillut itsestäni liikoja…
Harmittavan epäselviä nuo kaikkikin tapaukset. Tuota parkkisakkoa ei ehkä tarttisi maksaa, jos siitä viitisi valittaa.
Kommentti dolce — 4.2.2008 @ 18.26