Retkellä omassa sielussani
Niin, olen tutkiskellut itseäni tänään melko tarkasti, ja pyrkinyt tulkitsemaan omia tuntemuksiani. Löydökset ovat melko hämmentäviä, ja mietinkin, että mihin vaiheeseen tätä eroprosessia tällainen kuuluu. Vai voisinko oikeasti olla jo niin pitkällä tässä, että siitä syystä mieleni valtaavat vallan toisenlaiset aatokset kuin vielä kuukausi sitten? Olenko kenties työstänyt tätä eroa niin kauan, että kun parin kuukauden takainen episodi toteutui, sain viimein riuhtaistua itseni irti K:sta.
Tänään nimittäin yritin kuvitella mielessäni tilannetta, jossa törmäisimme K:n kanssa yllättäen. Vaikkapa baarissa, ja pienessä siiderissä. Tällöin usein itse ainakin olen paljon avoimempi ja rohkeampi tekemisissäni. Syöksyisinkö suin päin K:n kaulaan ja kailottaisin ikävääni? Selittelisinkö asioita ja rukoilisinko anteeksiantoa? Tai entäpä jos K yllättäen kertoisi olevansa pahoillaan, ja haluavansa vielä sittenkin antaa mahdollisuuden meille kahdelle? Meille ja sille tunteelle, joka oli joskus jotain niin erityistä? Vastaus kaikkin kysymyksiin oli “Ei” ja “En”. En todella pystynyt enää näkemään meitä kahta minään. Mietin K:n ilmettä ja silmiä, eikä vatsassa enää kouraissut ilkeästi. Naurahdin vain itsekseni, että mikä niissä sittenkään oli niin ihmeellistä? Jollain lailla kaiken tuon toteamisesta tuli hirmuisen haikea olo. Ikään kuin surin sitä, etten enää surrut K:ta. Olin pahoillani siitä, että K ei enää ollutkaan niin erityinen. Outoa. Mutta kaiketi, kun sitä on viimeiset kolme vuotta näitä samoja asioita pyörittänyt jos jonkunlaisista kulmista ees taas mielessään, on kai vaikeaa päästää irti. Siis päästää irti surusta ja ikävästä. Mieli reagoi kaikenlaiseen muutokseen, vaikkakin lopputulema olisikin positiivinen.
Joudun toki tässä vielä puntaroimaan ajatuksiani tarkemmin, mutta näin ensireaktiona luulen selvinneeni. Luulen, että olen nyt oikeasti päässyt yli K:sta. Ainakin tämän päivän osalta 
Toki tilanne saattaa ollakin täysin toinen, jos tiet vielä joskus kohtaavat. Haavat on vielä tuoreita, ja pikku raapaisu saa ne vuotamaan kuiviin, joten pitää olla varovainen.
Luulen, että en olisi jaksanut innostua Suloisestakaan yhtään, jos vielä olisin kovin kiinni K:ssa. Ja tämä nyt on ihan mahdotonta, kun se Suloinen tuntuu nyt muuttuvan Todella Suloiseksi. Sain nimittäin kunnian vielä tänään piipahtaa miehen juttusilla, ja ah sitä tunnetta. Vähän mua huvitti, kun arvaan ettei sillä ole pienintä aavistustakaan mitä mäkin siitä mietin. Se on kuitenkin hiukan sellainen ujonoloinen, oikea pohjalainen mies 
Mutta salapoliisityön tuloksena selvisi kuitenkin, että tiettävästi S ei seurustele (tieto ei ollut tosin varma), on 33-vuotias ja horoskoopiltaan Vaaka. Ja inhoaa pukuja. Tavallaan tämä tuntuu tosi kivalta, mutta tavallaan tosi kamalaa, kun ei yhtään tiedä mitä tässä tekisi. Mä kun en pitkään jaksa ketään kaukaa ihaillakaan. Ja kuukausi on törkeän pitkä aika odottaa tässä tapauksessa, varsinkin kun ei ole takeita, tuleeko silloinkaan mitään tilaisuutta jutella lähemmin . Että sellaista täällä!
Kyllähän tuo kuulostaa ihan aidolta toipumiselta! Ehkä mietteesi olisivatkin toisenlaisia nyt jos olisit sinne palaveriin mennyt. Tai ehkä ei. Mutta kaiken varalta; oli hyvä ettet mennyt. Tässä vaiheessa kun haavat ovat juuri umpautumassa ja uutta ihoa kasvamassa, olisi todella vahingollista testailla rupien kestävyyttä. Onneksi sulla on mahdollisuus valita ja valitsit kyllä oikein.
Nyt jos tuo juttu saisi kehittyä tuosta luontevasti Suloisen kanssa, niin sitähän ei tiedä millaisia romansseja tässä vielä päästään puimaan!
Kommentti Anis — 16.1.2008 @ 23.53
Kiitos Anis
Niin, ehkä tämä on joku hetkellinen mielenhäiriö, mutta toivon, ettei.
Tuon Suloisen kanssa saattaa tulla aikamoinen savotta, jos sitä nyt koittaisi lähestyä jotenkin. On se sen verran kumminkin sellainen ujon oloinen. Katotaan vaan, kyllä tästäkin aiheesta vatvottavaa löytyy. Ihan varmasti näillä aivoilla
Kommentti unessani — 17.1.2008 @ 0.31
Ehkä se on ihan hyvä saada kuukausi miettimisaikaa. Useinhan eron jälkeen alkaa miettimään niitä exiään ja kaikkia potentiaaleja miehiä, kun ei ole kiva olla yksin. Nyt ehdit taas työstää asioita lisää ja katsella sitten uudestaan Suloista. Varmaan saat kuitenkin uuden tilaisuuden tavata hänet ja jos et saa, niin sitten sellainen pitää järkätä
Kommentti Sade — 17.1.2008 @ 7.09
Hyvin olet edennyt toipumisprosessissa K:n suhteen. Se irtipäästäminen ja luovuttaminen on kaikkein vaikeinta vaikka jollain tapaa olisikin jo irrottautunut. Haikeus on hyvä merkki. Jokainenhan tuntee haikeutta menetyksestä.
Jos Suloinen on vaaka, niin on kyllä maailman päättämättömin ihminen. Tarvitsee siis ehkä jonkinlaisen töytäisyn toimintaan. Mutta kuukaudessahan sulla on aikaa tehdä jos jonkinlaisia suunnitelmia Suloisen suhteen.
Kommentti syksy — 17.1.2008 @ 8.46
Sade, oikeassapa olet. Ja pitää nyt tutkailla muutenkin näitä tuntemuksia, kun olen taas ikään kuin normaalihommissa ja tuskin tuota Suloista hetkeen näenkään. Voipi olla, että tyyppi unehtuu aika nopsaan. Tapaan sitä kyllä säännöllisin väliajoin töiden merkeissä, joten eiköhän niitä tilaisuuksia tarvittaessa tule jatkossakin.
Syksy, tuo päättämättömyys kyllä näkyy ihan siinä arkipäivän toiminnassakin. Ei olekaan mulla mitään kokemuksia millaisia Vaa’at ovat parisuhteessa, mutta tuo päättämättömyys kyllä “sounds like trouble”.
Kommentti unessani — 17.1.2008 @ 9.11
No itse olen vaaka ja ex oli vaaka, että jotain kokemusta niistä on. Päättämättömyys on yksi pahimpia puolia ja ainakin näin naisvaa’an vikana on myös se, että yritän mukautua toisen tahtoon, mutta kerään sitten sisuksiini kaiken kiukun ja kaunan ja annan sopivan tilaisuuden tulle tulla oikein tuutin täydeltä ja toinen osapuoli ei ole osannut arvatakaan, miten paha olo mulla on ollut. Ei kyllä oikein päde tämä ex:n suhteen, eli miehet ovat ehkä erilaisia.
Vaa’at kyllä rakastavat rauhallista, tasapainoista elämää ja etisivät sitä koko ikänsä.
Onnea tutkimusmatkalle vaakamiehen sielunelämään. Yritän minäkin muistella vielä tarkemmin, miten ex käyttäytyi. Paitsi että ei hirveesti enää innosta niitä miettiä huh huh.
Kommentti syksy — 17.1.2008 @ 10.25