16.12.2007

Takaisin juurille

Aihe: K — unessani @ 20:28

lila.jpg

Lähdin eilen hyvillä mielin teatteriin. Näytös oli hyvä ja mielenkiintoinen. Kesken esityksen oli kännykkään tullut viesti hyvältä ystävältäni, joka kysyi, lähtisinkö hänen seurakseen katsomaan tiettyä bändiä erääseen keskustan kuppilaan. Ajattelin, että mikä ettei, nyt kun kerran valmiiksi olin jo kaupungissakin.

Ilta oli hauska, ja terästettyä glögiä tuli juotua enemmän kuin riittävästä. Ilkeän päänsäryn verran. Puheenaiheena oli koko illan, mikäs muukaan kuin parisuhdesotkut ja miehet  yleensä. Tämä ystävänikin on suhteessa varatun miehen kanssa, ja käy läpi samoja tunneskaaloja, mitä itsekin aikanaan. Joten juttua riitti.

Muutama liika glögi, ja tuli suru puseroon. Istuimmehan samaisessa baarissa, jossa minun ja K:n tarina aikanaan sai alkunsa. Samassa baarissa istuskeltiin myös pari kuukautta takaperin kahdestaan K:n kanssa, vanhoja muistellen.

En millään meinannut päästä irti niistä muistoista. Ne tulvivat mieleen hyökyaaltona ja tunsin tukehtuvani siihen paikkaan. Mietin, miten tässä kävi näin? Miksimiksimiksi????

Mä haluaisin jo unohtaa tämän koko jutun, mun energiani ei riitä tähän enää.

****

Joulusuunnitelmatkin meni ihan pipariksi. Joulua piti viettää mummolassa, mutta homma kuivui kasaan, eikä siitä siis tule mitään. Exäni, joka usein on viettänyt joulua kanssamme, ilmoitti tänään, ettei aio olla läsnä tänä vuonna. Tekee liian kipeää kuulemma. Ja ymmärränhän minä sen. Mutta miten minä nyt selitän sen tuolle pojalle?

****

Pikkusiskoni ilmoitti tänään, että minusta tulee täti :). Olen aivan tohkeissani ja innoissani siitä. 

****

Mulla on ihan hemmetin ikävä K:ta, ja se vituttaa mua.

****

Mä olen aivan helvetin kyllästynyt tähän elämääni. Ei sen pitänyt mennä näin, eikä siitä pitänyt tulla tällaista.

****

Masentaa……

4 kommenttia »

  1. Nuo on kyllä pahoja kun “eksyy” johonkin sellaiseen paikkaan, millä on selkeästi oma merkityksensä menneisyydestä. Väkisinkin sitä alkaa muistelemaan ja pyörimään sen saman teeman ympärillä; miksimitämitenmitämitämitä..
    Onneksi sulla oli siinä tilanteessa ystävä, jonka kanssa puida, se tekee niin hyvää!

    BTW, minäkin sain ihan vastikään kuulla, että minusta tulee ekaa kertaa täti :)

    Kommentti anis — 16.12.2007 @ 21.30

  2. Tutulta kuulostaa.Samassa veneessä ollaan.Mulla kanssa on tänään ollut muistopäivät ja ei sille mitään voi kun joku asia laukaisee muistot mieleen.Itketty on ja pohdittu mix?mix?…Nyt taas eteenpäin ja työnnän muistot takalistoon.Ikävä toista miestä kohtaan vaivaa myös minua.Ehkäpä joskus siitäkin pääsen yli.

    Kommentti Dulchinea — 16.12.2007 @ 21.58

  3. Voi itku! Mä olen monesti miettinyt sitä teidän joulua (tai siis mikä siitä piti tulla.) Lapsen on varmasti vaikea ymmärtää miksi isä(hän se oli?) ei tule. Mutta luulen, että pelkästään sunkin läsnäolosi tekee pojalle joulusta juhlan. Kuuluuhan siihen paljon rutiineita, joita voitte kaksistaankin suorittaa. Ja lapsellehan tuo lahjojen saaminen ja avaaminen on se hittijuttu. Aikuisen mieli siinä kovemmalla koetuksella on. Uskon, että näet poikasi silmien sädehtivän kaikesta huolimatta.

    Sitten tuohon ikävään. Niin, tutut paikat on niitä pahimpia, silloin kun sydän vielä toipuu. Eikä se glögi yhtään asiaa helpommaksi tee. Onneksi sulla tosiaan oli kaveri jonka kanssa voit asiaa käsitellä. Ei tähän varmaan voi taaskaan muuta sanoa kuin että tarvitaan aikaa.

    Vaikka saa mullakin tutut paikat vanhat asiat tulvahtamaan vieläkin mieleen (vaikka minä olen jo ‘parantunut’), se ei vaan revi ja riivi enää sisintä. Mutta jollain tavalla haikea fiilis tulee vieläkin.

    Mä toivon jaksamista sulle ja että sunkin silmät vielä sädehtisi jonain päivänä…

    Kommentti sirenita — 16.12.2007 @ 22.50

  4. Kiitoksia taas teille ihanille ihmisille, kyllä teidän kommentit ja tuki jeesaa uskomattoman paljon.
    Mua harmittaa ihan vietävästi tuo joulu. Onneksi isäni ilmoitti, että viettää joulun meidän kanssamme, samoin äitini (ovat kyllä eronneet jo 20 v. sitten), ja sitten mukaan saadaan vielä yksi serkkukin, joten varmasti kiva ja tunnelmallinen aatto saadaan aikaiseksi kotonakin.
    Kyllä tää tästä taas. Ja totta tosiaan, tuo glögi ei yhtään auta asiaa :)

    Kommentti unessani — 16.12.2007 @ 23.57

Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana. Paluuviiteosoite

Kommentoi

*
Todistaaksesi olevasi ihminen, etkä roska-automaatti, kirjoita kuvassa näkyvä sana.
Anti-Spam Image