Terveisiä elämän p**seestä.
Mä olen ihan helvetin humalassa. En edes muista millon viimeksi olen juonut näin paljon. Koko illan, klo 18:30 lähtien olen vaan juonut. Saldona terästetty glögi, karpalolonkero x about ziljoona, 2 x Bailey’ s kahvi, 5 x siideri, 1 x mansikkadaiquiri, 1 x karpalokossu.
Pikkujouluista kotona, ja just nyt maailma kaatuu päälle. Ei voi mitään, mulla on humalansekainen ikävä, ja mä en tiedä miten mä jaksan huomiseen tän ikävän kanssa. Siis jaksanhan mä, mutta nyt just mä en kykene käsittelemään ajatusta, että mä olen ihka aito oikea luuseri. Helvetti.
Baari oli täynnä ihan kivanoloisia miehiä. Mikä vittu siinä on, ettei yksikään kiinnosta. Ei edes kulmakarva värähdä. Mikäköhän? Taitaa olla sellainen pikku paska nimeltään K, joka vieläkin yrittää hallita mua ja mun elämää. Ei kai tahallisesti, mutta jostain syystä kesken illan mä erehdyin ajattelemaan, että mitä jos nyt näkisin sen täällä? Sen jälkeen mä en enää pystynytkään näkemään muuta. Vaan koko ajan hain, että K olisi ilmestynyt tyhjästä mun eteen. Sanonut mulle, että tuu, sua mä rakastan. Mutta eihän se tullut. Eihän sen tarvitse enää mua rakastaa, sillä on toinen. Niin vitun tärkeä mä olin sille, että sitä ei vois vähempää kiinnostaa mun menemiset ja tekemiset. Niin saatanan spesiaaali. Höh, olinpas mä tyhmä, kun en sitä ollut aikasemmin tajunnut. Että niin helvetin spesiaali mä olin, että mulle sai tehdä ihan mitä halus. Aaaaaarrrrgh…mä oon niin katkera, etten kehtaa edes täällä tunnustaa, paitsi näin seittemän promillen humalassa. Tällaiseen tilaan en olekaan itseäni hetkeen saattanut. Niinsanottu nollaus on tapahtunut (kirjotin ekaks nolaus
).
Arvatkaa mikä biisi mun päässä soi? Ei mikään muu kuin sopivan osuva:
Bye Bye Baby
Kun silmiis sinisiin katsoin luulin niin onnen susta löytyneen.
Sua rakastin, muut unohdin, sinut tahdoin omaksein.
Vaan kuulla sain, että ainoa en sulle olekkaan.
Kun kerran viimeisen suljen oven varoen, olet mulle historiaa.
Bye bye baby, baby good bye!
Lähden pois vaikka yksin jään,
bye bye baby, baby good bye!
Itke en, kun loppuu tää.
Kun katson taaksepäin, olet muisto vaan, muisto menneen rakkauden.
Löydät jonkun muun joka sinuun rakastuu, uskoo sun valheisiin.
Silti luotan rakkauteen, voimaan ikuiseen.
On mulla määränpää, eilinen taakse jää, se oli unta pettävää.
Bye bye baby, baby good bye!
Lähden pois vaikka yksin jään,
bye bye baby, baby good bye!
Itke en, kun loppuu tää.
Jos rakkauden uudestaan, uskallan aloittaa,
ehkä huominen taas, onnen tavoittaa.
Bye bye baby, baby good bye!
Lähden pois vaikka yksin jään,
bye bye baby, baby good bye!
Itke en, kun loppuu tää.
Bye bye baby, baby good bye!
Lähden pois vaikka yksin jään,
bye bye baby, baby good bye!
Itke en, kun loppuu tää.
Minä, positiivisuuden perikuva, ja iloisuuden ilmentymä toivottelen maailman hevon kuuseen, ja menen itse nukkumaan.

Kuvailit tuossa just aikas tarkasti mun edellisen baari reissun fiiliksiä. Kuinkas ollakaan laskuhumalassa se ikävä iskee aina kovempana kuin koskaan. Hassu sattuma baarissa nyt perjantaina ollessa muhun kolahti toi bye bye beby biisi kanssa aikas kovaa. Toivotaan, ettei sulla herätessä ole kauhen kovaa kankkusta tai morkkista omista tunteista ja ajatuksista. Se on viimeinen vaihe tätä ero hässäkkää, kun pääsee eroon omista ajatuksistaan, sitten vasta voi sanoa vilpittömästi olevansa kuivilla.
Päivä kerrallaan sisko hyvä, toisiamme kädestä pitäen ja tukien!
Kommentti voimissain — 2.12.2007 @ 8.22
Bye bye baby on joo sellainen biisi, joka on mullakin tässä yhteydessä soinut päässä aika monet kerrat.
Eikö meillä nyt ole hieman syytäkin olla katkeria, vai mitä likat? Kyllä siihen on syynsä - ja kyllä me sieltä katkeruudesta vielä noustaankin. Pakko se on välillä rypeä katkeruudessa ja itsesäälissä, sitten jaksaa taas kohta nauraa ja katsella eteenpäinkin. Aalloittainhan tämä toipuminen menee, niin raivostuttavaa kuin se onkin.
Hyvää sunnuntaita, koitahan toipua..
Kommentti anis — 2.12.2007 @ 10.57
Et sä luuseri oo!
Mut totta kai paska haisee just nyt kun K on kaatanut sitä kuormallisen niskaan.
Vähän aikaa kun kuluu, niin pahin haju on haihtunut ja oot jo jonkun “ihan kivanoloisen” miehen kainalossa. Ja oot vahvempi kuin aikaisemmin.
Siedettäviä oloja sunnuntaillesi toivotan. Itse ajattelin ottaa pari olutta pahimpaan. Sanovat juopoksi sitä, joka krapulaa loiventaa. Mutta mun itsetuntoni kestää senkin
Kommentti dolce — 2.12.2007 @ 15.22
Huhhuh, onpas sitä tullut kirjoiteltua tomeraa tekstiä aamuvarhaisella
Olo on eiliseen humalatasoon nähden ihmeen ok, ja kerkisin jo käväistä treenaamassa koiratkin.
Kyllä kieltämättä tänäänkin on taas tuo K kummitellut ajatuksissa, muttei kuitenkaan yhtä synkin mielin olla kuin näköjään yömyöhällä.
Kommentti unessani — 2.12.2007 @ 16.45
Kyllä ne miehet alkaa vielä kiinostaa.Itse huomasin reisussa että pystyin kiinostumaan useastakin miehestä,mutten kuitenkaan kehenkään vakavasti.
Kommentti dulchinea — 2.12.2007 @ 23.55